ilkkah

Kannattaako ilmastonmuutosta torjua?

Kyllä, kannattaa.

Ilmastonmuutosta kannattaa torjua, vaikka ei olisi täyttä varmuutta, että onko se totta tai onko ihmisen aiheuttama.

Eli vaikka olisit ilmastonmuutosskeptinen, sinun pitäisi olla sitä mieltä, että ilmastonmuutosta kannattaa torjua. Tämä siksi, koska torjumalla ilmastonmuutosta otetaan huomattavasti pienempi riski (resurssien suhteen) kuin jos ilmastonmuutosta ei torjuttaisi.

Eli toisin sanoen, on kaksi skenaariota:

  1. Torjutaan ilmastonmuutosta, vaikka ei olla täysin varmoja, onko se totta tai ihmisen aiheuttama.
  2. Ei torjuta ilmastonmuutosta, koska ollaan sitä mieltä, että torjuminen on liian kallista tai turhaa.

Meidän pitäisi toteuttaa skenaario 1, koska siinä otetaan huomattavasti pienempi riski resurssien (ja maapallon) suhteen, kuin skenaariossa 2.

Jos toteutamme skenaarion yksi, ja sitten selviääkin, että torjumiseen käytetyt resurssit menivät hukkaan, niin sitten ne menevät. Sille ei voi mitään. Ainakin voimme sanoa, että yritimme kaikkemme. Ja torjumiseen pitäisi käyttää toimivia keinoja.

Jos toteutamme skenaarion 2, mutta selviääkin, että ilmastonmmuutos oli totta, vahingot ovat luultavasti huomattavan paljon suuremmat, kuin skenaariossa 1.

Tämä sillä oletuksella, että käytämme torjumiseen ylipäätään toimivia keinoja. Nähtävästi niihin toimiviin keinoihin ei olla vielä päästy, sillä esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksesta on sanottu, että se on turha ja kallis prosessi.

Toivottavasti pääsemme niihin toimiviin keinoihin pian.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Ilmastonmuutos tulee jos on tullakseen ja jotkut Pariisin ilmastosopimukset ei hidasta sitä yhtään ainoata asteen tuhannesosaa.

Suomen pitäisi unohtaa rahojen tuhlaus esimerkiksi johonkin utopistiseen tuulivoimaan, joka ei poista hiilidioksidipäästöjämme yhtään ainoata grammaa.

Sen sijaan Suomen pitäisi laittaa taloutensa kuntoon, jotta voimme jossakin vaiheessa ottaa ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset vastaan ja toisaalta selvittää ja panostaa ilmastonmuutoksen positiivisiin asioihin.

Koko ilmastonmuutoskeskustelu on vääristynyt sen politisoitumisen vuoksi.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Eräs iso ongelma on se, että historiallisesti laskettuna esim. Iso-Britannia ja USA ovat päästäneet paljon fossiilista hiilidioksidia ilmakehään ja nyt on annettu "vapaan saastutuksen vyöhykkeelle" lupa päästellä samalla tavalla. Lähinnä tässä on Kiina ja Intia tämän alueen suurvaltoina vaikuttamassa.

Jos vaikka ilmastonvakiointi ei olisikaan tehokkaimmalla tavalla toteutettu, jos kaikille kaatuisi tasapuolinen taakka, niin mikä minä olisi sitä vastustamaan. Nythän kuitenkin Suomeenkin tuodaan lisää saastuttajia, vaikka näin pohjoinen maa on väistämättä pidettävä harvaan asuttuna, jos halutaan välttää päästöjä. Sama juttu yhtä pohjoisen Grönlannin kanssa, vaikka sinne mahtuuisikin enemmän ihmisiä pinta-alan perusteella.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Siis lisää tuulimyllyjä. Montako astetta ilmakehä jäähtyy yhdellä myllyllä?

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

Kyllähän ilmastonmuutos on totta. Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan. Ei tätä oikein voi kyseenalaistaa, se on fakta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Minä taas puhun niin teoista joilla Suomi ilmastonmuutosta vastustaa veronmaksajien rahoilla, eli onko järkeä? Samalla ollaan siirretty teollisuutta enemmän saastuttaviin maihin heikentämällä omaa kilpailukykyä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

On täysin aivotonta olla tekemättä yhtään mitään. Ilmasto kun ei muutu pelkästään astronomisilla fundamenteilla.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Miten aivottomaksi sitten kommentoija Sinivirta laskee EU:n ilmastopolitiikan, jolla on ollut tarkoitus vähentää CO2-päästöjä, mutta käytännössä on globaaleja päästöjä lisätty samoin kuin kulutuksesta laskettavia päästöjä EU-alueella. Minusta joka tapauksessa parempi tulos olisi saavutettu, jos ei olisi tehty mitään.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

8. Tässä tapauksessa kyllä. Aivoja tulisi käyttää myös politiikassa.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

suutarien ampuminen on käytännössä aina pelkkää resurssien tuhlaamista.

loogisin vaihtoehto on, että varaudutaan ja sopeudutaan ilmastonmuutokseen,
se nimittäin muuttuu varmasti kaiken aikaa ja toisinaan melko äkäseenkin, oli ihmistä tai ei, eikä sitä voi torjua,
ei kannata tulla yllätetyksi kesken sadetanssin housut nilkoissa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Eikö se ole kaikkein oleellisinta ja merkityksellisintä meille ja tuleville sukupolville mitä tapahtuu nyt, eli mitä me voimme tehdä omalta osaltamme luonnon hyväksi, jotta ympäristömme säilyisi edes jossain määrin kohtuullisena.

Astronomisiin eli planetaarisiin muutoksiin emme kykene vaikuttamaan. Planetaariset frekvenssit ovat äärimmäisen hitaita, sieltä ei löydy ainuttakaan nopeata muutosta, joka näkyisi arjessa. Tämä on sellainen syvällinen fundamentti, joka tulisi ihan ensimmäiseksi ymmärtää.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kysymyksen asettelu eli lähtökohdat ovat väärin. Ei ole kysymys siitä, onko ilmastonmuutos totta vai ei. Se on tyyppillinen virhe tässä asiassa. Ilmasto on lämmenyt eli ilmastonmuutos on totta. Kysymys on siitä, mistä asioista se johtuu, ja siitä seuraa se johtopäätös, mitä ihmiskunta voi tehdä tai mitä sen kannattaa tehdä. On erittäin varma näyttö siitä, että vuosina 800-1000 oli vähintään yhtä lämmintä ja se ei varmasti johtunut hiilidioksidista tai ihmisestä. Esitänkin kysymyksen tai kaksi, että mistä johtui tuolloinen lämpeneminen? Ovatko nuo tekijät nyt mukana ja mikä on niiden osuus? Kas siinä kaksi kysymystä.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

En tiedä, mistä johtui lämpö vuosina 800-1000, mutta kerro?

Mutta se on totta, että blogissa olisi voinut keskittyä vain ihmisen osuuteen. Siitä on epävarmuutta.

Se epävarmuus ei silti haittaa, koska voimme olla ihan varmoja riskienhallinnan näkökulmasta, mitä kannattaa tehdä, vaikka olisimmekin hieman epävarmoja ihmisen osuudesta. Tämähän oli siis blogin pointti, että tiedämme, mitä kannattaa tehdä, vaikka ihmisen osuutta ei voida täysin tietää.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

ehkä et itse sitä huomaa, mutta pointti ei ole looginen, vaan aika klassinen kehäpäätelmä

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #14

Jos maapallo muuttuu suureksi osaksi asumiskelvottomaksi, emmekä olisi tehneet mitään, olisiko moni jälkiviisaana sanomassa, että ehkä sittenkin olisi pitänyt yrittää tehdä jotain?

Tällainen pahimman luokan ennustus ei kai ole ihan vailla perusteita.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Vastaus kommenttiin 11.

Jos puhutaan esim. holoseenista 8000 vuotta sitten aina tähän päivään, sen vaikutus on n. -1°C / 8000 vuotta. Kun se suhteutetaan vaikkapa viimeisen 268 vuoden aika-perspektiiviin, sen vaikutus on vain n. -0,0335°C.

Globaali lämpeneminen on kuitenkin tosiasia ja aivan toista luokkaa, jota holoseeni on vain äärimmäisen vähän loiventamassa. Oleellista on kysyä, onko ihminen vaikuttanut globaaliin lämpenemiseen vai ei?

Itse kukin voi tehdä havaintoja ja analyyseja, eikä tarvitse sen enempää mennä yksityiskohtiin. Suuressa kuvassa se näkyy pelkästään avaamalla silmänsä ja käyttämällä hieman enemmän ajatustyötä.

Kysymysten asettelut ja lähtökohdat eivät koskaan ole vääriä, useimmiten niitä tulkitaan väärin.

http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Niinkuin olen aiemmin todennut, ydinvoimaloiden rakentaminen olisi ympäristöteko ja sillä olisi jopa vaikutusta pienhiukkaspäästöihin. Lokalisaatio olisi myös positiivista kehitystä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

12. Ja nimenomaan pienuudesta ja huolto-ystävällisyydestä johtuen Torium-reaktrorit.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Niin kauan kun ei ole näyttöä siitä, että ihminen voisi jotakin ilmaston lämpötilan muutoksille tehdä, ainoa oikea asia on pyrkimys ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöhin sopeutumaan. Jos jatkossa uusi tieto antaa mahdollisuuksia ilmastonmuutoksiin vaikuttamiseksi, tehdään niitä toimenpiteitä sitten sitä mukaa. Pariisin sopimuksen uskonvaraisille perusteillehan ei näyttöä ole olemassa, minkä vuoksi siitäkin on seurauksena odotettavissa menetyksiä, Kioto-protokollan mukaisten hiilidioksidin päästöleikkausten tapaan.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

"Niin kauan kun ei ole näyttöä siitä, että ihminen voisi jotakin ilmaston lämpötilan muutoksille tehdä, ainoa oikea asia on pyrkimys ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöhin sopeutumaan."

Kyllä kai toimiviakin keinoja on.

Ei se poissulje sopeutumistakaan.

Kaikkia keinoja kannattaa käyttää, mitkä vain ovat toimivia.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen leikkaukseen perustuvia, toimivia ratkaisuja ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi ei ole todettu olevan olemassa.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

"Ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen leikkaukseen perustuvia, toimivia ratkaisuja ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi ei ole todettu olevan olemassa."

Todettakoon ensin, että ilmastomalleilla ei ole onnistuttu asianmukaisesti tulevia ilmaston lämpötiloja ennustamaan eikä menneitä ilmaston lämpötiloja arvioimaan. Ei ole pystytty esim. ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousunkaan ilmaston lämpötilaan havaittavasti vaikuttavan. Kun ottaa vielä huomioon, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden viimeaikaisessa nousussa on ollut korkeintaan vain luokkaa 5 % ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä johtuvaa osuutta, voi jo uskottavasti todeta, että ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen leikkauksilla on mahdotonta ilmaston lämpötilaan vaikuttaa.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #32
Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen Vastaus kommenttiin #35

Kun ihmisperäisiä hiilidioksidipäästöjä ei ole tarpeen leikata, fossiilisista polttoaineista luopuminen tulee kuvaan mukaan sen perusteella, mitä energiantuotannon kilpailukyky sitä edellyttää.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Esimerkki siitä mitä on tehty. Autoille on määritetty CO2 päästörajat ja se määrittää veronmäärän.
Nyt kuitenkin 1.9. alkaen auto kohtainen vero nousee 1000 tai jopa 6000 euroa vaikka CO2 päästöt ei nouse eikä laske.

Sinä maksat vaikka vaikutus CO2 päästöihin on ±0.

Toisin sanoen poliittisella ohjauksella ei onnistu vaan teot etenevät tekniikka edellä, vaikka kuinka olisi halua vaikuttaa CO2 pitoisuuteen ilmastossa.

Pariisin sopimuksen saa siis heittää suosiolla ö-mappiin, jottei aiheudu vain turhia kustannuksia.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Pariisin sopimus olikin hyvä heittää ö-mappiin, se ei ollut toimiva käsittääkseni ollenkaan.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

18. Mistä Tapio on saanut sellaisen käsityksen, ettei CO2-päästöt ole kasvussa? Kenties Keeling - käyrä on muuttanut suuntaansa, no ei ole.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Kyllä ilmastossa CO2 pitoisuus nousee. Yritin sanoa ettei autojen päästöt ole muuttuneet, vaikka autoveron määrä nousee 1.9. alkaen. Mitä järkeä tällaisessa politiikassa on.

Blogin aiheena on teot, joilla ilmaston lämpenemistä ehkäistään.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #33

33. CO2-päästöjä tulee kasveista, meristä ja ihmisen toimesta mm. liikenteen päästöistä, jotka eivät suinkaan ole laskussa (globaalisti). Prof. Ralph Keelingin mittauksissa on isotoopein osoitettu, että päästöt ovat fosiilisista lähteistä. Suomen autokannan CO2-päästöt eivät ole laskeneet, eivät ainakaan vuonna 2017.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Maapallon joka kolkan lähes joka päivä on sään puolesta erilainen, se taas johtuu ihan jatkuvasta ilmastonmuutoksesta.
Nyt Huotari siis ehdottaa että se muutos pitäisi pysäyttää. Oletetaan että se olisi mahdollista niin mikä on se maapallon joka kolkan oikea sää ja lämpötila johon ilmasto pitäisi vakioida?

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Sellainen lämpötila on hyvä, mikä ei tee mistään maailmankolkasta asumiskelvotonta.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Ja sen meinaat toteuttaa, miten?

Ja jos kattelee tota luontoa niin vain kaikkein kylmimmät alueet ovat vailla "pysyvää" elämää mutta kaikkein kuumimmissakin kolkissa elämää on ympäri vuoden.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Syy mayojen tuhoon selvisi – yli vuosi­sadan kestänyt kuivuus repi korkea­kulttuurin hajalle
Mayojen korkeakulttuuri tuhoutui tuntemattomasta syystä vuoden 900 tienoilla. Vahva selittäjä romahdukselle on ankara kuivuus, paljastaa uusi tutkimus." (HS)

Päästelikö mayot hiilidioksidia liikaa vai mitä tuhmaa olivat tehneet?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

21. Hiilidioksidista en tiedä, mutta henkiä he päästelivät alinomaan. Aika-perspektiivissä 900 -luku on kärpäsen kakkaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ilmasto on muuttunut miljardien vuosien aikana jatkuvasti, luuleeko ihminen nyt pystyvänsä lopettamaan ilmastonmuutoksen? Toisekseen en ole nähnyt yhtäkään vakavastiotettavaa ehdotusta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, jos se siis olisi edes mahdollista.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

23. Tähän voisi leikkisästi sanoa, että ehkä se johtuu likinäköisyydestä ja dementiasta.

Lueppa samalla kommenttini 17.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Niimpä, jos ajatellaan että ilmasto on lämmennyt tietyssä ajassa 2 astetta ja ihmisen osuus tuosta olisi puoli astetta, joka sekin vaikuttaisi suurelta osuudelta, niin eipä ihminen muutokselle käytännössä mitään mahda. Ydinvoimaloita kannattaa kuitenkin rakentaa jo pienhiukkasten takia ja lokalisaatio tulee vähentämään kulutusta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

25. Ei, vaan holoseenin vaikutus n. 268 vuoden ajalta, on n. -0,033°C, joka vain loiventaa globaalia lämpötilan nousua. Auringon osuus on n. 1W/m2, joka vastaa pitkän ajan vaihtelun keskiarvoa ja kun se muutetaan lämpötilaksi, se on vain n. +0,26°C. Loput menee ihmisen piikkiin.

Torium -reaktorit jauhamaan sähköä.

Käyttäjän haanpaa kuva
Harri Haanpää

What if it's a big hoax and we create a better world for nothing?
https://conservationco.org/wp-content/uploads/2015...

Mutta tästähän päätöksenteossa on kyse: täyttä varmuutta tulevaisuuden skenaarioista ei koskaan ole, ja päätökset pitää tehdä kulloinkin käytettävissä olevan tiedon pohjalta.

Esimerkiksi OECD 2017 arvioi, että ilmastonmuutoksen torjuminen olisi suotuisaa talouskasvulle, ja lisäksi sillä voitaisiin välttää ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia. http://www.oecd.org/newsroom/taking-action-on-clim....

Päätös tulee entistä helpommaksi, kun vaihtoehdon 1 vaatimat satsaukset hyödyttävät taloutta verrattuna vaihtoehtoon 2, vaikka ilmastonmuutoksen välttämisen hyötyjä ei laskettaisikaan.

Toimituksen poiminnat